Yleistä akaattikotiloista / Base information about Achatina fulica

Akaattikotilo (Achatina fulica) kuuluu nilviäisten (mollusca) pääjaksoon ja kotiloiden (gastropoda) lahkoon. Tämä kotilolaji on kotoisi Itä-Afrikan sademetsistä, josta se on sekä istuttamalla että muutoin levinnyt muualle maapallolle. Alkuperäisellä asuinseudullaan akaattikotilo luokitellaan myös tuholaiseläimeksi, sillä lajin edustajat tuhoavat mm. satoa ja aiheuttavat liikennehaittoja ja vaaratilanteita.

Akaattikotilon rakenne on tyypillinen achatina- suvun kotiloille. Sen kuori on pitkulainen ja kierteinen. Kuoren väri vaihtelee ruskean ja vihertävän eri sävyissä. Kuori muodostuu kalkkikerroksesta ja yksi kotilon elämänedellytyksistä onkin sille tarjottava kalkki (esim. seepiansuomu), jotta se voi kasvattaa kuortaan. Akaattikotilon kuori kasvaa koko sen elämän ajan ja täysikasvuisen kotilon kuori voi olla yli 10 cm pitkä. Akaattikotilo on kohtuullisen hidas, mutta sulava liikkuja. Se voi todellakin liikkua hyvinkin teräpintaisella alustalla, sillä sen jalan pinnassa on sitä suojaava "limakerros"- Täytyy kuitenkin muistaa, että useimpien kotiloiden iho ei ole limainen, vain ainoastaan hieman kosteampi kuin ihmisen iho. Akaattikotilolla on kaksi paria tuntosarvia, joissa ylemmissä sillä on silmät. Tuntosarvia kotilo tarvitsee siis näkemiseen, tuntemiseen, ilmankosteuden arvioimiseen ja jopa haistamiseen ja maistamiseen.

Akaattikotilot ovat yleisesti pitkäikäisiä, etenkin hyvin hoidettuna, ne voivat elää lähes kymmenen vuottakin. Vanhenevan kotilon kuori haalistuu ja kuluu hieman.