Akaattikotiloiden asumisesta.
Achatina fulica's living.
Yhtä täysikasvuista akaattikotiloa kohti tilaa olisi hyvä olla noin 20 litraa. Terraarion materiaaliksi käy niin lasi kuin muovikin. Molemmissa on omat hyvät puolensa; muovinen on kevyt ja ne ovat halvempia, se on myös helpompi puhdistaa. Lasinen on toki kestävämpi ja komeampi katseltava. Tämäkin on mielipideasia, ja kokemuksen karttuessa jokainen löytää itselleen sopivamman vaihtoehdon. Kotilon koko on aina otettava huomioon terraarion valinnassa.
Jos kotilot ovat siis täysikasvuisia (kuoren pituus noin. 10 senttiä), täytyy terraariossa olla tilaa yhtä kotiloa kohden jo mainittu 20 litraa. Toisaalta, täytyy muistaa, että pienet kotilot ja poikaset eivät välttämättä löydä esimerkiksi ruokaa ja kalkkia liian suuresta terraariosta. Poikasia voikin siis pitää esimerkiksi suurissa karkkirasioissa, kohtuu pienissä faunaboxeissa (kts. myöh.) tai vaikkappa pienissä lelulaatikoissa. Nämä ovat vain esimerkkejä, omaa mielikuvitusta ja tervettä järkeä käyttämällä voi keksiä uusia vaihtoehtoja. Ainoastaan terraarion litramäärä ei ole tärkeää, vaan olennaista on myös sen korkeus ja pohjan koko, eli kotilon liikkumatila. Pohjaa ei pidä täyttää liiaksi, jotta kotilolla on tarpeeksi vapaata tilaa vaeltaa terraariossa. Terraario ei myöskään saisi olla liian korkea, on nimittäin vaarallista, jos kotilo kiipeää kattoon ja tipahtaa sieltä esimerkiksi seepiansuomun tai vaikkapa saviruukun päälle ja murtaa kuorensa.
Muoviseksi terraarioksi käy normaali säilytyslaatikko, smartbox, joiden koko vaihtelee usein noin 20-70 litran välillä. Itse olen käyttänyt myös korkeareunaisia lelulaatikoita, eikä ole valittamista. Osa lelulaatikoista ei vain ole läpinäkyviä, kannattaa siis valita sellaisia, jotka ovat. Joissakin eläinkaupoissa myydään myös erilaisille pikkuotuksille, usein jyrsijöille, pienille matelijoille ja eläinten poikasille tarkoitettuja faunaboxeja, joiden koko usein vaihtelee 2,5-30 litran välillä. Näistä siis ei ole erikoisemmin apua, jos haluaa tarjota elinoloja useammalle kuin yhdelle täysikasvuiselle akaattikotilolle.
Akaattikotiloiden terraarion ei tarvitse olla mitenkään erityisen loistelias, vaan alkuun pääsee hyvin vähillä tarvikkeilla. Itse kotilon kannalta tärkeintä onkin hyvä pohjamateriaali ja terraarion kosteus. Hyvä pohjamateriaali (jota olemme itsekkin käyttäneet) on lannoittamaton turve. Myös multaa olen kuullut käytettävän, mutta senkin täytyy olla puhdasta ja lannoittamatonta. Pohjamateriaalin täytyy olla koko ajan kosteaa. Sen kosteudesta pidetään huolta sumuttamalla sitä suihkepullolla päivittäin, tarvittaessa useitakin kertoja päivässä. Turvetta tai multaa olisi hyvä olla noin viiden sentin kerros, jotta kotilot pääsevät ryömimään ja kaivautumaan pohjaan mielensä mukaan. Kolmas tärkeä seikka on terraarion katto, tai kanneksikin sitä voisi kutsua. Kannen tulee olla tukeva, eikä esimerkiksi pahvinen, sillä kotilot syövät paperia ja pahvia hyvin helposti ja nopeasti. Itse olen käyttänyt kantena tiheää kanaverkkoa ja todennut tämän hyvin helpoksi käyttää. Joissakin terraarioissa on jo valmiina kansi, ja säilytyslaatikoiden mukana tulevaan kanteen voi porata reikiä. Huomioi siis, että kannen tulee olla tukeva, mutta se ei saa olla täysin ilmatiivis.
Terraarion pikainen puhdistus olisi hyvä suorittaa päivittäin, niin että ulosteen yms. muu selkeä roska otettaisiin pois terraariosta. Pohjamateriaalin vaihto ja terraarion peseminen kannattaa tehdä noin parin viikon - kuukauden välein. Terraarion pesemiseen ei saa käyttää minkäänlaisia kemikaaleja, vaan sen pitäisi hoitua varsin kätevästi ainoastaan veden ja esimerkiksi vanhan tiskiharjan avulla.
No mitä terraariossa pitää/saa olla pohjamateriaalin lisäksi? Terraariooon olisi hyvä sijoittaa jonkinlainen vesiastia. Useimmat kotilot pitävät uimisesta, joten tämmöinen kippo olisi oikein mukava lisä jokaisen akaattikotilon asumukseen. Astian koon voi jokainen itse määritellä oman kotilonsa mukaan, mutta esimerkiksi itse olen todennut koiran ruoka- ja juomakupit oiviksi "uima-altaiksi" kotiloille. Erillisiä kiipeily puita yms. ei välttämättä tarvitse astiaan laittaa nojaamaan, vaan kotilot pääsevät kyllä kiipeämään astian sileää reunaa pitkin sinne varsin ketterästi. Luonnollisesti astiaan vaihdetaan puhdas vesi silloin, kun se on likaista. Terraarioon voi sijoittaa erilaisia kiipeilypuita- ja oksia, mutta ne tulee sijoittaa järkevästi niin, että kotilo ei vahingossa jää niiden väliin jumiin. Myös muovikasveja voi kotilon asumukseen laittaa, sillä oikeat kasvit usein tulevat syödyksi (erityistä takaamusta muovistenkaan kasvien vuodesta toiseen säilymisestä ei ole...). Kesäisin kotiloiden iloksi voi terraarioon siirtää esimerkiksi palan nurmikkoa (huom! Lannoittamatonta sellaista). Keväisin pääsiäisen aikaan rairuohon jäänteet voi kotiloiden terraariooon sijoittaa. Suositeltavaa olisi käyttää jonkinsorttista ruokakippoa, sillä tällöin ruoat on helpompi kerätä terraariosta, eivätkä ne unohdu jonnekkin turpeen sopukoihin pilaantumaan. Lue lisää sisustuksesta Vinkit- osiosta (tulossa).
